Juha Itkonen, Anna minun rakastaa enemmän

Siunattu junamatka, silloin on aikaa keskittyä lukemiseen. Kirjan nimi tuo mieleen Raymond Carverin Mistä me puhumme kun puhumme rakkaudesta, Lassi Sinkkosen Mutta minulla ei olisi rakkautta tai Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi. Tai minkä tahansa kirjan, jossa on nimessä sana rakkaus. Raavaan miehen on tällaista vaikea julkisesti lukea. Onneksi en ole raavas, sillä juna on julkinen paikka.

Siunattu junamatka. Työpäivän mittaisen ajanjakson aikana ehtii lukea, syödä eväitä, lukea, käydä ravintolavaunussa, lukea, pelata lasten kanssa, lukea.

Pitkä junamatka on nautinto ainakin jos on lukemista. Mutta kyllä se huvi nykyään maksaakin. Olisin tienannut sata euroa ajamalla lumituiskussa, joten ei lukeminen ole halpaa huvia. Mutta on se hintansa väärti.Minulla oli Itkonen. Heikki kehui sitä loppuvuodesta. Ei syyttä. Taisi olla Finlandia-ehdokkaana. Ei syyttä.

Kirjan nimestä on käyty jonkinlaista julkista keskustelua, jota en silloin tajunnut tarkemmin seurata. Sanojen painotuksesta. Enemmän: enemmän kuin sinä vai enemmän kuin minä, entistä enemmän? Päähenkilö Summer Maple on kansainvälinen rocktähti. Omaa sukuaan Suvi Vaahtera. Madonna tai Tarja Turunen, iso tähti. Kertoja on hänen entinen poikaystävänsä. Toinen kertoja äitinsä.

Kirjailijan tehtävä on valehdella ja hyvä kirjailija valehtelee hyvin. Juha Itkonen on hyvä kirjailija. Niinpä niin, eihän Ville Valon, Nightwishin etc. kanssa maailmanmaineessa oikeasti ollut mitään suomalaista Summer Maplea. Tarina vetää mukanaan ja sen todellisuus on totta. Hyvää valehtelemista siis. Raittilaa olen pitänyt hyvänä kirjailijana, siis valehtelijana. Nyt on kyllä tarjottava Itkosellekin samaa titteliä. Tämä on loistava rock-kirja lajissaan.

Rocktähti-aiheesta tulee mieleen toinen rinnakkaistodellisuus, kansallinen taru tassä päivässä: Johanna Sinisalon Sankarit. Väinämöinen go-go. Mutta se on toinen kirja ja toinen tarina.

Jyrki Siukonen, Mies palavassa hatussa

Siukosen vaiheet tiedossani: Kollaa kestää, Vaaralliset lelut, lapsinerous,taiteen tohtorius, professorius ja nyt sitten tämä Mies palavassa hatussa. Mikä se on, tämän jutun Rosebud, jutun lopun piirros? Kiinnostuin kirjasta, kun joku artikkeli kehuskeli. Ja koska olen Siukosen vaiheita seuraillut.

"Professori JohanWelinin maailma"
Kuka ihmeessä on Johan Welin? Ihmettelen sitä hieman kirjan luettuanikin. Tästä saisi kenties sunnuntaiaamujen kuunnelman. Tunnustus: en varmaan olisi jaksanut lukea alkua pitemmälle, jos eikirjoittaja olisi Siukonen. Mutta sitten kiinnostuin aidosti.Täällä kyllä vilahtelee tai oikein kunnolla keikoilee paljon tuttuja nimiä.

Otetaanpa muutamia paljastuksia. Eräs herra Anders Celsius kehittelee lämpömittaria, joka olisi riippumaton epämääräisistä kalibraattoreista, kuten "suurin lämpö auringonpaisteessa Lontoossa", ihmisen ruumminlämpö tai Pariisin observatorion kellari. Hän keksii määrittää kaksi vakiota, eli nollaksi veden kiehumispiste ja sadaksi veden jäätymispiste. Eräs toinen herra, Linnaeus nimeltään, ehdottaa noiden pisteidenvaihtamista, asteikon kääntämistä ja niinpä nyt sitten kun lämpötila nousee nousee myös astelukemakin; meillä on nyt lämpömittarit eikä kylmyysmittareita. Tämä herra Linnaeus tunnetaan myöhemmin Carl vonLinnénä, hän keräsi maailman suurimman kasvikokoelman ja hänet aateloitiin. Taraxacum officinale ja Ranunculus agris: kyllä minäkin jotain muistan.

Mutta kuka ihmeessä on Johan Welin? Hänet mainitaan wolffilaiseksi filosofiksi ja kaikki wolffilainen filosofia tietenkin kiinnostaa minua kovasti. Filosofi Christian Wolffista kerrotaan paljonkin (äijällä on todella hyvä nimi). Tällaisesta ilmaisusta pidän: "Uusien filosofisten muotien myötä hänen maineensa hiipui ja koko hänen kirjallinen jäämistönsä katosi. Myöhemmin sama on tapahtunut hänen haudalleen." En ota kantaa siihen mitä tapahtui, vaan miten se ilmaistaan. Hienosti. Sic TransitGloria Mundi. Mitähän tuokin mahtoi tarkoittaa...

Wolff samoin kuin Welin ovat äijiä joista en ole aiemmin kuullutkaan. Heräsi epäilys, että Siukonen on tehnyt huoviset tai paremminkin veitikat, mutta tarkistus Internetissä, tuossa auktoriteeteistä luotettavimmassa antoi runsaasti hakutuloksia molemmista. Toisaalta - sitä suurempi petos. Kannattaa kuitenkin vilkaista mm. Osmo Pekosen artikkeliin, joka on kiinnostava niin kuin Pekosen jutut yleensä.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/pekonen.pdf

Siukonen aloittaa tarinan kiinnostavasti. Johdannossa ollaan vuoden1744 tammikuun viimeisessä illassa: "... hän huojuu, kaatuu sitten huumautuneena ja katoaa liekkimereen." Professori Welin, joka oli Lontoon Royal Societyn jäsen, yksi kolmesta suomalaisesta kautta aikojen, on aluksi Mies palavassa talossa. Mutta kuka ihmeessä on ...? Siukonen aprikoi hivenen myös sukupuolisesta suuntautumisesta. Jätkäporukoissa siellä paljolti mennään eikä naisista puhuta. Toisaalta, turha kai odottaa tukkimiehen kirjanpitoa. Avoimeksi jää, oliko hän oikea cowboy.

Tämä on oikeastaan on the road -romaani. Kuljen missä kuljen ja ongelmana on kuka maksaisi kulkemiset. Takaisin Turkuun ei tunnu olevan kiirettä. Kelläpä olisi. Tuttuja nimiä vilahtelee edelleen. Voltairen Candinen taustojakin selitellään. Tutuin minulle kuitenkin on Pariisissa oleillut Kainuun jättiläinen, Daniel Cajanus. Jos Mika Waltari itse toivoi muistomerkikseen pisuaaria sen käyttöarvon vuoksi, Kajaani on muistanut suurta poikaansa (nyt minä tarkoitan sitä todella) vielä paremmin. Kajaanissa on nimittäin hänen kunniakseen nimetty oluttupa Pitkä Taneli.

Aikana ennen kuin karaoke oli keksitty, mutta ihmisillä oli jo laulamisen tarve, Tanelissa järjestettiin lauluiltoja.Turbaduuri soitteli kitaraa ja esilauloi. Lauluvihkoja jaettiinpöytiin ja pieni polku metsän halki vei. Kaipa Taneli on siellä edelleen. Mutta mikä ihmeessä on Mies palavassa hatussa. Jollakin tasolla tämä selviää aivan lopussa. Rosebud? Citizen Welin? Siukonen on tehnyt hienon kirjan. Tyhjästä - meinasin lipsauttaa - sillä minulle on edelleen hieman epäselvää kuka on Johan Welin.

Kirjan viimeiset sata sivua ovat viitteitä, kirjallisuusluetteloa ja henkilöluetteloa. Annan lopullisen lausuntoni tästä kirjasta vasta kun olen tarkistanut lähdekirjallisuuden. Toistaiseksi en ole vielä onnistunut löytämään teosta "Album Studiosorum Academiae Lugduno Batavae MDLXXV-MDCCCLXXV 1875. Hagae: Martinum Nijhoff." Se ei näytä olevan hyllyssäni. Onkohan joku lainannut ja jättänyt palauttamatta.

Mutta kuka ihmeessä on Johan Welin?