perjantai 17. maaliskuuta 2006

Juha Itkonen, Anna minun rakastaa enemmän

Siunattu junamatka, silloin on aikaa keskittyä lukemiseen. Kirjan nimi tuo mieleen Raymond Carverin Mistä me puhumme kun puhumme rakkaudesta, Lassi Sinkkosen Mutta minulla ei olisi rakkautta tai Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi. Tai minkä tahansa kirjan, jossa on nimessä sana rakkaus. Raavaan miehen on tällaista vaikea julkisesti lukea. Onneksi en ole raavas, sillä juna on julkinen paikka.
Siunattu junamatka. Työpäivän mittaisen ajanjakson aikana ehtii lukea, syödä eväitä, lukea, käydä ravintolavaunussa, lukea, pelata lasten kanssa, lukea.

Pitkä junamatka on nautinto ainakin jos on lukemista. Mutta kyllä se huvi nykyään maksaakin. Olisin tienannut sata euroa ajamalla lumituiskussa, joten ei lukeminen ole halpaa huvia. Mutta on se hintansa väärti.Minulla oli Itkonen. Heikki kehui sitä loppuvuodesta. Ei syyttä. Taisi olla Finlandia-ehdokkaana. Ei syyttä.

Kirjan nimestä on käyty jonkinlaista julkista keskustelua, jota en silloin tajunnut tarkemmin seurata. Sanojen painotuksesta. Enemmän: enemmän kuin sinä vai enemmän kuin minä, entistä enemmän? Päähenkilö Summer Maple on kansainvälinen rocktähti. Omaa sukuaan Suvi Vaahtera. Madonna tai Tarja Turunen, iso tähti. Kertoja on hänen entinen poikaystävänsä. Toinen kertoja äitinsä.

Kirjailijan tehtävä on valehdella ja hyvä kirjailija valehtelee hyvin. Juha Itkonen on hyvä kirjailija. Niinpä niin, eihän Ville Valon, Nightwishin etc. kanssa maailmanmaineessa oikeasti ollut mitään suomalaista Summer Maplea. Tarina vetää mukanaan ja sen todellisuus on totta. Hyvää valehtelemista siis. Raittilaa olen pitänyt hyvänä kirjailijana, siis valehtelijana. Nyt on kyllä tarjottava Itkosellekin samaa titteliä. Tämä on loistava rock-kirja lajissaan.

Rocktähti-aiheesta tulee mieleen toinen rinnakkaistodellisuus, kansallinen taru tassä päivässä: Johanna Sinisalon Sankarit. Väinämöinen go-go. Mutta se on toinen kirja ja toinen tarina.

Ei kommentteja: