Kristian Smeds, Tuntematon sotilas

Unohtuiko tuosta tekijälistasta Väinö Linna. Vai vihjaako arvostelija, että Tuntematon on muokattu tuntemattomaan kuntoon.
Kyseessä on Kristian Smedsin Väinö Linnan tekstistä ohjaama teknisesti erityistehostettu näytelmä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Mainitsen pari kolme teknistä erityistehostetta: pesukone, pesukone ja pesukone. Valkoiset pesukoneet olivat miehistöä ja väripyykkärit upseereita.
Mietiskelin aluksi muutamaan otteeseen kuinka paljon tästä saa irti sellainen katsoja, joka ei tunne kansalliseeppostamme. Lopuksi en sitä enää juurikaan miettinyt. Ja eepoksen tuntemiseen ei minusta riitä, että sen katsoo Laineen versiona kerran vuodessa, ei sekään että välillä katsoo Mollbergin version. Kyllä se pitää lukea niin, että muistaa keskeiset kohtaukset ulkoa ja kaikki keskeiset eivät ole elokuvaversioissa mukana.
No mutta asiaan. Loistava esitys. Tykkäsin, tykkäsin kovasti.
Jos yksityiskohtia pitää poimia niin Hauhia oli riemastuttava räppääjä. Perusjuju oli silti kohdallaan. Myös Rokan ja majurin Sarastien keskustelu sotilaallisen kurin merkityksestä sai uskottavan painotuksen. Ja Ladan moukarointi tunnistamattomaan kuntoon oli viehkeä kohtaus.
Jos Matti Vanhanen ja Ilkka Kanerva arvioivat esityksen huonoksi näkemättä sitä, se ei ole kovin poikkeuksellista. Takavuosina miljoonat muslimit arvioivat Salman Rushdien Saatanalliset säkeet huonoksi lukematta niitä. Sitäpaitsi vaikka Matti ja Ilkka olisivat nähneetkin esityksen, mitäs sitten. He ovat jo osoittaneet oman arvostelukyvyttömyytensä. Katsokaa vaikka iltapäivälehtiä. Ei tarvitse lukea, riittää kun katsoo kuvat. Heihin verrattuna Väyrynen onkin tosi mies, hän lukaisi Dostojevskinsa viikonlopun aikana.

No, esityshän on niin riemastuttava kuin tällainen tapposhow olla voi. Jos juonirakenne ja henkilöt eivät olleet tuttuja etukäteen tuskin ne ovat jälkikäteenkään. Mutta se ei haittaa. Vaikka tekee kipeää ei haittaa. Ihanaa, Leijonat, ihanaa.