lauantai 16. helmikuuta 2008

Bear Heart, Äitini tuuli

Intiaanitietäjän elämä ja opetukset
Luonnollisia elämänviisauksia ja yliluonnollisia "poppamiesjuttuja" sisältävä kirja on sopivaa vastapainoa maalliselle realismille kuten aiemmin tutustumani ateisti Dawkins. Olen iloinen aina kun pystyn karistamaan yltäni totisen realismin viitan - mieluummin otan ylleni maagisen realismin a la Garcia-Margues. No realismiin on syytä palata aika ajoin että mystiikka säilyisi vaikuttavampana.
Mutta poimiakseni jotakin konkreettista intiaanitietäjän esityksestä mainitsen seremonian Pyhän Kansan Teltta, joka tunnetaan myös nimellä "hikimaja". Kyseessä on puhdistautumisseremonia, jossa kuumenneuja kiviä kannetaan telttaan, kiville kaadetaan vettä niin että syntyy höyryä ja lämmössä hikoillaan ruumiin myrkyt ulos. "Se on paikka, jossa puhutaan Luojan kanssa."
Hyvältä kuulostava idea. Tekisi mieleni kokeilla joskus tuollaista hikitelttaa. Vaikkapa lauantai-iltaisin.
Kun nuoremmalta polvelta kysyy onko saunaan menijöitä, saa joskus vastaukseksi, että kävin jo suihkussa. Siinä taas puhutaan toistemme sivu. Suihkussa pestään ruumis, saunassa puhdistuu sielu. Vähän sama kuin kaataisi kahviin maitoa vain jäähdyttääkseen sen, samalla muuttaa sen maun ei-kahviksi. No, tämä esimerkki ei ollut kovin onnistunut.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja, jos heittää onnistuu heittämään ennekkoluulot mäkeen ennen lukemistaan.

Ei kommentteja: